30.1.2015

Hope you come down with something they can't diagnose

Don't have the cure for


Joskus on ärsyttävää olla trans. Käyn tasaisin väliajoin helsingissä transpolilla, ihan vain että pari vanhaa cismiestä saisi arvoida onko sukupuoli-identiteettini tarpeeksi vakaa ja sen kautta päättää saanko diagnoosia vai en. Heillä on siis täysi vapaus joko tuhota elämäni, tai tehdä siitä monin kerroin parempi. Kiva. Puhumattakaan siitä että edes tarvitsen diagnoosia johonkin, joka ei edes ole sairaus. En minä ole sairas, hullu, friikki tai luonnonoikku vaikka identiteettini ei vastaakaan biologista sukupuoltani. 

Transihmisille toitotetaan kuinka meidän pitäisi olla onnellisia niistä ihmisistä jotka hyväksyvät identiteettimme, ja meidän pitäisi suorastaan nostaa jalustalle kaikki jotka käyttävät oikeaa nimeä/pronomineja. Usein myös kuulee, kuinka meidän täytyy ansaita oikeus identiteettiimme. Ts. jos olet kusipää/vittumainen/muuten vaan paska ihminen, on ihmisillä oikeus käyttää väärää nimeä ja puhua sinusta identiteettisi vastaisella sukupuolella. Vielä hauskempaa!

Jos et jaksa toimia googlena jokaiselle vastaantulevalle joka ei ymmärrä transsukupuolisuutta, olet automaattisesti paska ihminen ja hei, eihän se toinen osapuoli nyt enää edes halua ymmärtää kun et jaksa kertoa seitsemättä kertaa saman päivän aikana minkälainen kummajainen oletkaan!

Jos rikot sukupuolirooleja etkä käyttäydy identiteettisi mukaisesti 100% ajasta, olet automaattisesti feikki, etkä mikään oikea tyttö/poika/androgyyni/tms.

Koska olet trans, on ihan ok kysyä onko sinulla nyt kenties vagina vaiko penis, onko tissejä ja onko intiimialueitasi leikelty. Yhtäkkiä kysymysten henkilökohtaisuudella ei ole väliä, ja sinähän et tästä missään nimessä saa loukkaantua koska toinen vain on vähän utelias, eikä tarkoita sillä mitään pahaa.


(kannattaa muuten checkata tän henkilön tumblr muutenkin, 
varsinkin tuolla comics-osiossa on paljon aiheeseen liityvää relevanttia taidetta!)


Totuushan on, että minä en ala palvomaan sinua vain koska hyväksyt identiteettini. Minun ei myöskään tarvitse ansaita oikeutta identiteettini kunnioittamiseen, vaan sen pitäisi olla normi. Vaikka olisin kuinka paska ihminen, ei kellään ole oikeutta puhua minusta väärällä sukupuolella/nimellä. Vaikka suorittaisin massamurhan, kuuluisi ihmisten silti kunnioittaa identiteettiäni. Olisin täysi mulkku ja siksi minua saisitte kutsuakin, mutta sukupuoltani se ei muuttaisi, eikä se antaisi teille oikeutta puhua minusta naisena. 

Minä tykkään meikata, pitää kynsiäni pitkänä ja pukeutua nätisti. Se ei tee minusta naista. Jos olisin cispoika, pidettäisiin minua näistä huolimatta poikana. Koska olen trans, saan heti "feikki/huomiohuora" leiman otsaani. Sorry to burst your bubble, but gender expression and gender identity are two very different things. Ulkonäköni ei määrittele sukupuoltani. 

Joskus minusta on kiva sivistää ihmisiä transsukupuolisuudesta, ja yleensä vastaan melko avoimesti kysymyksiin koskien sukupuoltani. Mutta tässäkin pitää muistaa, että kaikella on rajansa. Oikeasti ei ole kovin vaikeaa etsiä omatoimisesti informaatiota googlen kautta. Sivistäkää itseänne. Älä myöskään kysele transihmisiltä heidän intiimialueistaan, ellei teillä ole intiimi suhde. Muuten asia ei kuulu sinulle. Vai haluaisitko kenties itse, että tuntemattomat ihmiset kyselisivät sukukalleuksistasi?

Älä myöskään heitä läppää transihmisistä ellet itse ole trans. Eri juttu tietty, jos sinulla on transkaveri ja vitsailette aiheesta yhdessä. Mutta älä oleta, että jokainen transihminen tykkäisi vitseistäsi yhtä paljon. 

Huhhu, tästä tuli vähän pidempi teksti kuin oli tarkoitus. Lienenkö vähän katkera....? Alunperin tarkoitukseni oli kertoa siitä, miksi englanninopettajani on transfoobinen paskiainen, mutta taidan jättää sen tarinan toiseen kertaan. Tässä siis mukava infovyöry siitä, miksi välillä on rasittavaa olla trans.

Vaikka elämä varmaan olisi paljon helpompaa jos olisin cis, olen kuitenkin oppinut hyväksymään identiteettini ja nykyään olen siitä ylpeä. Älkää siis luulko että tämä olisi kokonaan pelkkää tuskaa. Onhan se tietty vähän vaikeaa, mutta kun tälläiseksi olen syntynyt niin on parempi oppia rakastamaan itseään. 

Siinäpä kaikki tältä kertaa, rakastakaa itseänne ja kunnioittakaa toisianne. Me kaikki ansaitaan se!

2 kommenttia :