6.7.2015

I guess there are some things I was just born to be



 Kuvien muokkausjälki vähän itkettää, sen siitä saa kun jättää kaiken viimetippaan ja joutuu kiireessä tekemään. Enivei, jos joku järkiveikko ei sitä vielä älynnyt, osallistuin minäkin Helsinki Priden kulkueeseen 27. päivä. Menetin myös baarineitsyyteni, DTM:ssä tietysti. (Tai siis, olenhan minä baarissa käynyt. 16-vuotiaana joku tuntematon auttoi meidät Lontoossa laittomasti johonkin pieneen ja ahdistavaan baariin. Joku mies yritti iskeä Matoa, vaikka se tiesi että se on ihan lapsi vielä. Se oli ihan kiva ilta.) Ostettiin jotkut fiinit ja ylikalliit drinkit jotka sisälsivät vodkaa, ja olin jo hetken vähän kauhuissani. Olen aina ymmärtänyt että tippa vodkaa tappaa, vie muistin ja olet krapulassa koko seuraavan viikon. Näin ei kuitenkaan käynyt ja voin ylpeänä sanoa etten pelkää vodkaa enää ihan niin paljon kuin ennen. Vähän silti. 

Joo, josko siitä itse tapahtumastakin. Kävely oli ihan jees, jotenkin viime vuonna tosin oli enemmän tunnelmaa. Johtuu varmaan paikastamme kulkueessa. Puistojuhlassa ei oikeastaan kummemmin oltu, kunhan istuskeltiin hetki ja tervehdittiin tuttuja. Jossain vaiheessa käytiin hakemassa mun henkkarit tiksistä jonne isäni toi ne, unohdettuani ne taidokkaasti kotiin. Palattiin Helsinkiin, käytiin syömässä ja käytiin vielä uudestaan kaivopuistossa. Ostin sieltä paidan jota olin katkerana ajatellut vuoden ajan jätettyäni sen viimeksi ostamatta. Siellä ei ollut jäljellä kuin näytekappale, mutta sain sitten sen omistukseeni. 

DTM seikkailun jälkeen käytiin pizzalla ja hesessä. Ei siis oikeasti olla niin possuja että vedettäisiin pizzan perään vielä hesemättöä, vaan mieltymykset erosivat ja oli helpompaa vain käydä vuorotellen siellä mistä jokainen ruokansa halusi. All in all, oikein mukava päivä. Surukseni en älynnyt ottaa selfieitä, olin meinaa ihan kuumis. Ainakin jos ignoorataan hiukseni, mulla on taas vähän kriisi menossa niiden kanssa.

Miten tän postauksen laatu kokonaisuudessaan tuntuu taas niin ala-arvoiselta. Blah.

Nyt tiistaina olisi lähtö Amsterdam-Berliini-Krakova-Auschwitz matkalle. Ollaan reissussa vähän päälle pari viikkoa, ja matkaseuranani toimivat Mato ja siskoni. Lento lähtee aamupäivällä ja meillä on viiden tunnin välilasku ruotsissa. Ajattelin raahata matkakumppanini kanssani pariin sarjakuvakauppaan sen aikana, rahan tuhlaus on aina hyvä tapa aloittaa loma. 

Ollaan noin viikko sekä Amsterdamissa että Berliinissä, ja Krakovassa ollaan pari päivää josta toinen uhrataan Auschwitzille. Matkustetaan Amsterdamista junalla Berliiniin ja Berliinistä taisi olla bussi jolla menemme Krakovaan. Odotan jälkimmäistä jokseenkin kauhulla, en ole ikinä ollut bussien ystävä. (Muistan pyhinä ernu-aikoina oltiin Madon kanssa ippain ryhmämatkalla johonkin coniin menossa ja pidättelin koko matkan oksennusta. Mato sen sijaan söi innoissaan munkin eväät ja ihmetteli bussissa pyörivää elokuvaa, aina välillä tökkien mua ja käskien katsomaan jotain hassunhauskaa kohtausta. En vieläkään pysty sietämään Kangaroo Jackia.)

Multa ei siis tosiaan kannata odottaa postauksia seuraavaan pariin viikkoon, ei sillä että muutenkaan olisin mikään hurjan aktiivinen viime aikoina ollut. Instagramia sen sijaan tulen varmaan päivittämään ahkerasti, olettaen että löydetään wifi jostain. 

Viettäkää tekin hauska kesä, mä kuolen lämpöaaltoon. (Ja tietty lähdetään Suomesta heti kun pitäisi olla vähän viileämpää. Agh!)